Pitkää pinnaa, naurua, itkua, helpotusta, jännitystä, huutoa, iloa, vihaa, itseensä ja toisiin tutustumista, hauskaa yhdessäoloa, epätoivoa, onnistumista, sitä kaikkea on näytelmän valmistuminen. Ensi-ilta meni loistavasti ja kaksi esitystä jo takana. Kolme näytöstä vielä edessä, katsojia vaan saisi tulla enemmän.....kun teemme ison työn, joka sisältää kaikki edellämainitut tunteet ja panostamme täydellä sydämellä, on kaiken palkintona se, että sali on täynnä katsojia!

Ensi-ilta juhliin tein mansikka-valkosuklaamousse-kakun, jossa oli kaikkien mukana olevien nimet omana tai roolihenkilönä.

Töissä on hiljainen kausi takanapäin, aina helmi-maaliskuussa on parin, kolmen viikon rauhallisempi jakso. Nyt taas tehdään töitä aamusta iltaan. Pääasiassa teen nelipäiväistä viikkoa ja se sopii minulle parhaiten.

Ostimme Iso E:n kanssa meille uuden sängyn kun vanhassa alkoi olla patjat jo aikansa palvelleet. Kahden nukutun yön jälkeen sänky vaikutta todella hyvältä. Onhan se paikka, jossa vietetään aika iso osa elämästä, niin siihen kannattaa panostaa.

Pikku O:n jääkiekkokausi päättyy ensi viikonloppuna. Tänään selviää, pelaavatko finaalissa vai pronssiottelussa. Onneksi kausi loppuu, alkaa olla väsymystä havaittavissa. Onhan poika pelannut jo kahdeksan vuotta jääkiekkoa ja kesät pesäpalloa ilman mitään taukoa harrastuksissa. Aina keväisin jo mieli palaa pesiskentälle ja syksyllä kaipaa luistimia jalkaan.

Kerronpa vielä tapahtuman viime sunnuntai-illalta:  Pikku E luki ympäristötiedon kokeisiin koko päivän ja kyselin häneltä koealueen asioita. Illalla hän halusi vielä kyseltävän ja juuri alkoi tv-sarja, jota me Iso E:n kanssa olemme seuranneet. Pikku O sanoi Pikku E:lle, että kyllä hän voi kysellä. Niin he menivät Pikku E:n huoneeseen ja kolmen vartin päästä huikkasin, että joko pian menette nukkumaan....Kysyn vaan: kuinka moni 13-vuotias kyselee pikkusiskolta ympän kokeisiin melkein tunnin?!? Pikku E sai kokeista 9+.