Uskomatonta, mutta totta! Siitä on viisitoista vuotta, kun perustin oman yrityksen. Vuosiin mahtuu monelaista päivää ja päätä. Järjestin liikkeessä kakkukahvituksen ja paikalla oli päänahan mikrokameratutkimuksia tekevä asiantuntija. Väkeä kävi mukavasti ja päivä oli oikein onnistunut. Tein kaksi isoa kakkua, joissa oli mansikkamousse välissä ja pätkisvaahto päällä, koristeena valkosuklaata.

Viikolla saimme suru-uutisen, mummoni veljen vaimo, ihana vanha ihminen on kuollut. Vaikka olimme kaukaista sukua, silti hän oli minulle hyvin läheinen. Valitettavasti en pääse hänen hautajaisiinsa.

Viikonloppuna jouduin yllättäen kuuluttajaksi poikien kotipeliin ja kivahan sitä oli kuulutella, kun voittivat 8-2. Pikku O jatkoi pelistä päin yökylään veljenpoika J:n ja miniä H:n luokse. Pikku E halusi mumman luokse ja niinpä meillä Iso E:n kanssa oli hyvin rauhallinen lauantai-ilta. Sunnuntaiaamuna meitä odotti puutarhajätekuorman teko... harmi kun lumi ei pysynyt maassa, oli pakko vielä vähän haravoida .