Viime viikko oli jälleen menoja pullollaan. Koulun joulujuhla oli tiistaina ja lapset olivat innoissaan. Esitykset, joita varten olivat kovasti harjoitelleet, olivat aivan ihanat. Pikku E:n luokka esitti runon ja laulun, suloinen ja hellyttävä esitys. Pikku O:n luokalla oli näytelmä, joka kertoi uusista EU-määräyksistä, joiden mukaan Joulupukin tulisi laihduttaa, leikata parta, oppia kieliä ja vaihtaa pukeutumistyyliä. Pikku O esitti joulupukkia ja täytyy sanoa, että hän oli hyvä! Koko esitys kaikenkaikkiaan oli mainio ja kaikki oppilaat puhuivat selkeästi ja kuuluvasti. Pikku O:sta huomasi, että hän nautti olla näyttämöllä, aivan kuten äitinsä.

Lauantaina oli todistusten haku. Sitä en tiedä, kehen nuo lapset ovat koulumenestyksessään tulleet... ensin katsoin, että aivan samoja numeroita oli Pikku O:n todistuksessa, kuin vanhemmillaan aikanaan. Sitten huomasin, että todistus oli väärinpäin. Pikku E:llä rastit näyttivät todella hyvän koululaisen mallia.

Päivällä saattelimme äidin kanssa näytelmäporukkamme jäsenen, L:n puolison hautaan. He olivat olleet teini-ikäisistä yhdessä ja nyt eläkepäivien alussa kuolema erotti. Illalla olimme ystävien M:n ja T:n kanssa teatterissa ja kävimme syömässä esityksen jälkeen, oli tosi kiva ilta!

Sunnuntaina pidettiin perinteiset piparileipojaiset, joihin veljentyttö H kuuluu oleellisena osana! Ensin paistetaan (ja maistetaan), sitten koristellaan (ja taas maistetaan). Leivontatuokion jälkeen lapset testasivat kaukalon jään, viima oli melkoinen ja jää röpelöinen.

Iso E ja lapset ovat jo joululomalla, minä teen vielä pari työpäivää ja sitten jään myös huilaamaan.