Tällä viikolla on tuntunut siltä, että Taivaan Isältä on jäänyt sähkölasku maksamatta.... Onko näin synkkää ja pimeää ollut koskaan aiemmin? Aamuisin on todella vaikea nousta ylös, iltaisin ei töiden jälkeen jaksa millään lähteä iltalenkille. Lumi pelastaisi paljon tilannetta. Joulukadun avajaisetkin vietettiin vesisateessa. Vuonna 2002, kun Pikku E oli vuoden vanha, joulukadun avajaispäivänä oli lunta ja pakkasta 19 astetta...

Viikonloppuna oli Pikku E:llä teatteritaiteen viikonloppuleiri. Lauantaina kun hän sieltä kotiutui, oli mumma hänen kanssaan, kun me muut olimme jo lähteneet kohti rannikkokaupunkia jääkiekkopeliin. Pikku O pääsi voitetun pelin jälkeen ystäväperhe H:n kyydillä kotiin (kipeän jalkansa kanssa), kun me Iso E:n kanssa jäimme viettämään pikkujoulua. Yritykseni järjesti pikkujoulun "työntekijöille puolisoineen". Toisin sanoen; kävimme syömässä, joimme vähän viiniä ja nukahdimme hotellin rauhaan jo ennen puoltayötä.

Aamulla herättyämme saimme mummalta kurjan viestin; Pikku E oli yöllä oksentanut neljään otteeseen ja niin hän joutui jättämään toisen leiripäivän väliin. Iltapäivällä tyttö oli kuitenkin jo entisellään ja niinpä kävimme katsomassa leiriläisten esitykset. Sen päälle veljenpoika J:n lentopallopelin, jonka hienosti voittivat. Illalla vielä olimme mumman synttärikahvilla.

Vaikka viikonlopun saldo oli oksenteleva tyttö ja jalkaansa pahasti kiekon saanut poika, tunnelmat olivat iloiset. Ja suurimman kiitoksen saa mumma, joka lapsiamme hoivasi kun me vaan "humputtelimme"!